Fluori hammastahnassa – mitä tutkimusnäyttö sanoo?

Kirjoittaja: Elias Silvola

Fluori on todennäköisesti suunhoidon tutkituin yksittäinen ainesosa: sen tehoa reikiintymistä vastaan on selvitetty kymmenissä kliinisissä tutkimuksissa vuosikymmenten ajan. Koska Salutemin valikoimasta löytyy sekä fluoria sisältäviä tahnoja että fluoriton vaihtoehto, kannattaa tietää, mitä tutkimus oikeasti kertoo fluorin vaikutuksesta - ja miksi pitoisuus vaihtelee tuotteesta toiseen.

Mitä fluori on ja miten se toimii?

Fluoridi on mineraali, jota esiintyy luonnostaan muun muassa juomavedessä ja maaperässä vaihtelevina pitoisuuksina. Hammastahnassa käytetty fluori (yleisimmin natriumfluoridi) suojaa hampaita kolmella tavalla. Ensinnäkin se hidastaa kiilteen liukenemista: kun bakteerien tuottama happo alkaa liuottaa kiillettä, fluori tunkeutuu kiilteen pintakerrokseen ja muodostaa fluoriapatiittia, joka kestää happohyökkäyksiä huomattavasti paremmin kuin kiilteen normaali mineraali. Toiseksi fluori nopeuttaa kiilteen luontaista korjautumista eli remineralisaatiota, jolloin syljen mineraalit kiinnittyvät hampaan pintaan tehokkaammin juuri fluoriapatiitin muodossa. Kolmanneksi fluorilla on suora vaikutus bakteereihin: happaman ympäristön vallitessa fluori pääsee bakteerisolun sisään ja häiritsee sen entsyymitoimintaa, mikä vähentää bakteerien kykyä tuottaa lisää happoa. Fluorin vaikutus syntyy pääasiassa paikallisesti eli suorassa kosketuksessa hampaan pintaan, siksi harjaustapa ja tiheys vaikuttavat tehoon.

Mitä laaja tutkimusnäyttö sanoo?

Cochrane-järjestön vuoden 2019 katsaus (Walsh ym.) on tähän mennessä kattavin koonti aiheesta: verkostometa-analyysi kokosi yhteen 81 tutkimusta lasten ja nuorten pysyvien hampaiden kariesta koskien. Tulokset osoittavat selkeän annos-vastesuhteen. Verrattuna fluorittomaan tahnaan, 1000–1250 ppm:n pitoisuus vähensi kariesta tilastollisesti erittäin luotettavasti (55 tutkimusta, korkea näyttö), ja 1450–1500 ppm:n pitoisuus vielä hieman enemmän (kohtalainen näyttö). Suoraan verrattuna toisiinsa 1450–1500 ppm oli mitattavasti tehokkaampi kuin 1000–1250 ppm. Sen sijaan pitoisuuden nostaminen tästä eteenpäin - esimerkiksi 1700–2800 ppm:iin - ei tuottanut enää merkittävää lisähyötyä. Toisin sanoen: 1450–1500 ppm näyttää olevan kohta, jossa teho on parhaimmillaan.

Pienten lasten maitohampaita koskevissa tutkimuksissa näyttö on suppeampaa, mutta samansuuntaista: 1500 ppm:n pitoisuus vähensi reikiintymistä selvästi verrattuna fluorittomaan tahnaan yhdessä 998 lapsen tutkimuksessa. Katsauksen kirjoittajat huomauttavat kuitenkin, että pienten lasten kohdalla pitoisuuden valinnassa on otettava huomioon myös fluoroosin riski - kiilteen kosmeettinen värjääntyminen, joka voi syntyä, jos pieni lapsi nielee toistuvasti liikaa fluoria hampaiden kehittyessä. Siksi ohjeistus painottaa herneenkokoista tahnamäärää ja aikuisen valvomaa harjausta alle kouluikäisillä.

Miksi Salutemin tuotteissa on eri pitoisuuksia?

Salutemin kosteuttavassa fluorihammastahnassa fluoripitoisuus on 1450 ppm - juuri se pitoisuus, jonka tutkimusnäyttö osoittaa tarjoavan parhaan tasapainon tehon ja turvallisuuden välillä ilman, että korkeammasta pitoisuudesta saataisiin enää merkittävää lisähyötyä. Lasten erikoishammastahnassa pitoisuus on puolestaan 1000 ppm - matalampi taso, joka on valittu tasapainottamaan kariessuojaa ja fluoroosiriskiä lapsilla, jotka saattavat nielaista tahnaa harjatessaan.

Valikoimassa on myös fluoriton vaihtoehto, joka sopii käytettäväksi esimerkiksi silloin, kun juomavesi sisältää jo riittävästi fluoria. Sekä fluoria sisältävät että fluorittomat Salutem-tahnat sisältävät saman 9,9 % ksylitolin ja 4,0 % betaiinin, joilla on omat hyötynsä suunterveydessä.

Lähteet

Elias Silvola
Seuraava

Betaiini – luonnossa esiintyvä yhdiste kuivan suun avuksi