Hammastahnapakkauksen kääntöpuolelta löytyy tavallisesti pitkä ainesosalista. Useimmat eivät koskaan pysähdy miettimään, mistä nämä aineet ovat peräisin. Käydään Salutemin hammastahnan ainesosalista läpi ja katsotaan samalla kunkin raaka-aineen alkuperä, luonnonmukaisuus ja ympäristövaikutus.
Vesi ja sorbitoli - tahnan perusta
Ainesosalistan kaksi yleisintä ainetta ovat vesi ja sorbitoli. Vesi toimii liuottimena ja hammastahnan pohjana, ja sorbitoli (Crystalline Sorbitol) pitää tahnan kosteana estäen sen kuivumista ja kovettumista tuubissa. Sorbitoli on sokerialkoholi, jota esiintyy luonnostaan monissa hedelmissä ja marjoissa, mutta teollisessa mittakaavassa se valmistetaan tyypillisesti maissitärkkelyksestä: tärkkelys hajotetaan entsyymeillä glukoosiksi, jonka jälkeen glukoosi muutetaan sorbitoliksi lisäämällä vetyä nikkelikatalyytin avulla korkeassa paineessa ja lämpötilassa. Koska raaka-aine (maissi) on uusiutuva kasvituote ja itse yhdiste on sokerialkoholi, sorbitolia pidetään yleisesti uusiutuvana ja hyvin biohajoavana raaka-aineena.
Hydratoitu piidioksidi - mineraali hampaiden puhdistajana
Kolmantena on hydratoitu piidioksidi (Hydrated Silica), Salutemin tahnojen ainoa hankaava raaka-aine. Piidioksidi on maankuoren toiseksi yleisin mineraali, ja hammastahnaan käytettävä muoto valmistetaan liuottamalla piidioksidikristalleja veteen natriumsilikaatiksi, saostamalla se hapolla ja kuivaamalla hienoksi jauheeksi. Yhdysvaltain hammaslääkäriliitto (ADA) mainitsee piidioksidin yhtenä yleisimmistä hammastahnan hankausaineista, jotka puhdistavat hampaita ja voivat vaalentaa niitä poistamalla pintavärjäymiä. Se ei kuitenkaan ole uusiutuva samassa mielessä kuin kasviperäiset raaka-aineet, koska kyse on louhittavasta mineraalista.
Ksylitoli - koivusokeri suojaamaan hampaita
Ksylitoli (Crystalline Xylitol, 9,9 % Salutemin tahnoissa) tunnetaan parhaiten "koivusokerina". Alkuperän kannalta kiinnostavaa on, että teollisesti ksylitoli valmistetaan useimmiten koivun tai muun kasviperäisen raaka-aineen, kuten maissintähkien, ksylaanista eli metsä- ja maatalouden sivuvirroista, ei neitseellisestä puuraaka-aineesta. Tämä tekee siitä uusiutuvan ja hyvin biohajoavan raaka-aineen, joka samalla hyödyntää muutoin jätteeksi jäävää kasvimateriaalia.
PEG-32 - sidosaine
PEG-32 on polyetyleeniglykolin yhdiste, jota käytetään tahnassa luomaan kiinteä ja viskoosi koostumus. Ilman sitä koostumus ei pysy tasalaatuisena tuubista toiseen. Toisin kuin sorbitoli tai ksylitoli, PEG-32 ei ole kasviperäinen raaka-aine, vaan se valmistetaan hallitussa teollisessa prosessissa eteenioksidista. Samaa ainesosaperhettä käytetään laajalti myös silmätipoissa ja muissa herkille limakalvoille tarkoitetuissa valmisteissa, koska teollinen valmistustapa mahdollistaa sen puhtauden ja tasalaatuisuuden.
Luonnon betaiini - sokerijuurikkaan sivutuote
Betaiini (Anhydrous Natural Betaine, 4,0 % Salutemin tahnoissa) on luonnollinen ja limakalvoja kosteuttava raaka-aine. Luonnon betaiini eristetään tyypillisesti sokerijuurikkaan jalostuksen sivutuotteena syntyvästä melassista eli sokerintuotannon ohessa muutoin hyödyntämättä jäävästä raaka-aineesta.
Selluloosakumi (CMC) - puupohjainen sitouttaja
Selluloosakumi (Cellulose Gum, tunnetaan myös nimellä karboksimetyyliselluloosa eli CMC) sitoo tahnan koostumuksen yhteen ja estää ainesosia erottumasta toisistaan tuubissa. Raaka-aineena on puu- tai pumpulipohjainen selluloosa, jota muokataan kemiallisesti karboksimetyloimalla vesiliukoiseksi. Selluloosapohjaiset yhdisteet tunnetaan yleisesti hyvin luonnossa hajoavina.
Natriumfluoridi - mineraali, joka suojaa hampaita
Natriumfluoridi (Sodium Fluoride) on ainoa ainesosa, jonka pitoisuus vaihtelee tuotteittain: 1450 ppm kosteuttavassa fluorihammastahnassa, 1000 ppm lasten erikoishammastahnassa, eikä lainkaan fluorittomassa vaihtoehdossa. Kyseessä on mineraalisuola, jota käytetään hammastahnassa hyvin pieninä, tarkasti säädeltyinä pitoisuuksina eikä sen ympäristövaikutus tässä käyttömäärässä ole merkittävä. Fluori on myös suunhoidon tutkituin yksittäinen ainesosa.
Kaliumsorbaatti - pihlajanmarjasta laboratorioon
Kaliumsorbaatti pitää tahnan säilyvänä pitkään. Sen emoyhdiste, sorbiinihappo, on alun perin luonnosta löydetty aine: se eristettiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla pihlajanmarjoista, ja sitä esiintyy luonnostaan myös muissa Sorbus-suvun marjoissa. Nykyään sorbiinihappo ja siitä valmistettu kaliumsorbaatti tuotetaan teollisesti samaan tapaan kuin moni muukin arkisissa tuotteissa käytetty, alun perin luonnosta löydetty ainesosa. Kaliumsorbaatti on yksi parhaiten tunnetuista ja pitkään käytetyistä säilöntäaineista, ja Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on vahvistanut sen turvalliseksi käytössä uusimmassa uudelleenarvioinnissaan.
Mitä tahnasta puuttuu ja miksi se on tärkeää
Tärkeää on myös se, mitä tahnasta on jätetty pois: tuotteissa ei käytetä makuaineita, väriaineita eikä natriumlauryylisulfaattia (SLS). Erityisesti SLS on yleinen vaahtoavaa pesuaine, joka ärsyttää monen herkän suun limakalvoja. Tämä sopii yhteen koko tuoteperheen periaatteen kanssa: kaikki tarpeellinen, ei mitään turhaa. Yhdeksästä ainesosasta kuusi on kasvi- tai mineraaliperäisiä ja yksi (CMC) on valmistajan mukaan biohajoava. Vain PEG-32 ja kaliumsorbaatti ovat kemiallisesti valmistettuja, ja niidenkin käyttötarkoitus (koostumuksen tasalaatuisuus ja säilyvyys) on sellainen, jota ei toistaiseksi ole korvattu yhtä luotettavasti kasviperäisillä vaihtoehdoilla koko alalla.
Lähteet
ChemAnalyst. "Sorbitol Production Process: Methods, Raw Materials & Industrial Insights." 2025. https://www.chemanalyst.com/NewsAndDeals/NewsDetails/sorbitol-production-process-methods-raw-materials-industrial-insights-37685
American Dental Association. "Toothpastes." ADA Oral Health Topics. https://www.ada.org/resources/ada-library/oral-health-topics/toothpastes
U.S. Patent 6,521,214. "Process for preparation of abrasive precipitated silica." https://image-ppubs.uspto.gov/dirsearch-public/print/downloadPdf/6521214
Andersen FA (ed.), Cosmetic Ingredient Review Expert Panel. "Final Report on the Safety Assessment of Polyethylene Glycols (PEGs)-6,-8,-32,-75,-150,-14M,-20M." Journal of the American College of Toxicology, 1993;12(5):429–457. https://doi.org/10.3109/10915819309141598
Topuz E, et al. "Reactive Extraction of Betaine from Sugarbeet Processing Byproducts." ACS Omega, 2023;8(12):11029–11038. https://doi.org/10.1021/acsomega.2c07845
U.S. Code of Federal Regulations, Title 21, §182.1745. "Sodium carboxymethylcellulose." https://www.ecfr.gov/current/title-21/chapter-I/subchapter-B/part-182/subpart-B/section-182.1745
Hofmann AW. "Neue flüchtige Säure der Vogelbeeren." Annalen der Chemie und Pharmacie, 1859;110(2):129–140. https://doi.org/10.1002/jlac.18591100202
Lück E, Jager M, Raczek N. "Sorbic Acid." Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, 2000. https://doi.org/10.1002/14356007.a24_507.pub2
EFSA Panel on Food Additives and Nutrient Sources (ANS). "Opinion on the follow-up of the re-evaluation of sorbic acid (E200) and potassium sorbate (E202) as food additives." EFSA Journal, 2015. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7009143/