RDA arvo hammastahnoissa - Mitä se kertoo?
Hammastahnan pakkauksesta löytyy harvoin RDA-lukua näkyvästi esillä, vaikka se on yksi tahnan tärkeimmistä laatutekijöistä erityisesti silloin, kun suu tai hampaat ovat herkät. RDA kertoo, kuinka paljon tahna hioo hammaskudosta harjauksen aikana. Hankaavuuteen vaikuttaa suoraan käytetyt raaka-aineet sekä hammastahnan koostumus.
Mikä RDA-arvo on?
RDA tulee sanoista Relative Dentin Abrasivity, suomeksi suhteellinen dentiinin hankausarvo. Yhdysvaltain hammaslääkäriliiton (ADA) mukaan kyseessä on standardoitu asteikko, jolla hammastahnan hankaavuutta verrataan referenssimateriaaliin, jonka arvoksi on sovittu 100. Testausmenetelmä perustuu alun perin John Hefferrenin vuonna 1976 kehittämään laboratoriomenetelmään, jossa hampaan dentiinikudos merkitään radioaktiivisesti ja mitataan, kuinka paljon materiaalia harjaus irrottaa standardoidulla harjausliikemäärällä. Nykyisin menettely on standardoitu ISO 11609 -normissa, ja testaus tehdään tyypillisesti noin 4000 harjausliikkeen jälkeen, mikä vastaa karkeasti puolen vuoden päivittäistä harjausta.
ADA ja ISO ovat asettaneet turvarajaksi RDA-arvon 250: tätä alhaisemman arvon tahnojen on tutkitusti todettu aiheuttavan vain vähäistä dentiinin kulumista ja käytännössä olematonta kiilteen kulumista.
Mistä hankausominaisuus syntyy?
Hammastahnan hankaava vaikutus syntyy siihen lisätyistä kiinteistä, hienojakoisista mineraalihiukkasista eli hankausaineista, jotka muodostavat yleensä 10–40 % tahnan tilavuudesta. Yleisimpiä raaka-aineita ovat hydratoitu piidioksidi (hydrated silica), kalsiumkarbonaatti, dikalsiumfosfaatti, kalsiumpyrofosfaatti, alumiinioksidi, perliitti sekä natriumbikarbonaatti. Näiden hiukkasten koko, kovuus ja muoto määrittävät, kuinka tehokkaasti ne irrottavat plakkia ja pintavärjäymiä harjauksen aikana - ja samalla sen, kuinka paljon ne kuluttavat hammaskudosta.
Hydratoitu piidioksidi on näistä yleisimmin käytetty, koska sen hiukkaskokoa ja pitoisuutta voidaan säädellä tarkasti: samalla raaka-aineella voidaan valmistaa sekä hyvin mietoja että selvästi hankaavampia koostumuksia riippuen siitä, miten sitä käytetään reseptissä. Tämän vuoksi se on tyypillinen valinta juuri matalan RDA-arvon tahnoissa, joissa halutaan säilyttää puhdistusteho ilman voimakasta hankausta.
Miksi matala RDA-arvo on tärkeä herkälle ja kuivalle suulle?
Sylki suojaa hampaita monella tavalla: se puskuroi happoja ja tukee kiilteen remineralisaatiota. Kun suu on kuiva tai syljeneritys on vähentynyt, tämä luonnollinen suojamekanismi toimii heikommin, mikä voi jättää hammaskudoksen alttiimmaksi kaikenlaiselle rasitukselle. Tästä syystä hammaslääketieteen kirjallisuudessa suositellaan usein mahdollisimman mietoa, matalan RDA-arvon hammastahnaa erityisesti niille, joiden kiille tai dentiini on jo valmiiksi altistunut - esimerkiksi ientaantumien paljastaman dentiinin, aiemman kulumisen tai yleisen herkkyyden vuoksi. Yksi katsausartikkeli suosittelee suoraan, että jos potilaalla on todettu hammaskudoksen kulumista, hoitavan tahon tulee tarkistaa käytössä olevan tahnan RDA-arvon ja ohjata mahdollisimman matala-arvoisen tahnan käyttöön yhdessä pehmeäharjaksisen hammasharjan kanssa.
Salutemin tahnat ja RDA
Salutemin hammastahnojen RDA-arvo on 33 - selvästi matalammissa lukemissa verrattuna tavallisiin yleiskäyttöön tarkoitettuihin tahnoihin (noin 70–120) ja etenkin valkaiseviin tai hammaskiveä ehkäiseviin tahnoihin (noin 100–200). Koostumuksessa on vain yksi hankaava raaka-aine, hydratoitu piidioksidi - ei useampien hankausaineiden yhdistelmää, mikä pitää koostumuksen yksinkertaisena ja hallittavana. Tämä on linjassa koko tuotesarjan periaatteen kanssa: kaikki tarpeellinen, ei mitään turhaa. Puhdistusteho säilyy, mutta hankaus pysyy niin mietona kuin mahdollista - juuri sellaista, mitä herkkä tai kuiva suu tarvitsee.
Lähteet
American Dental Association. "Toothpastes." ADA Oral Health Topics. https://www.ada.org/resources/ada-library/oral-health-topics/toothpastes
Hefferren JJ. "A Laboratory Method for Assessment of Dentifrice Abrasivity." Journal of Dental Research, 1976;55(4):563–573. https://doi.org/10.1177/00220345760550040301
Rath SK, Singh M. "Abrasivity of dentifrices: An update." SRM Journal of Research in Dental Sciences, 2016. https://www.researchgate.net/publication/306241264_Abrasivity_of_dentifrices_An_update
ISO 11609:2026. "Dentistry — Dentifrices — Requirements, test methods and marking."