Ksylitoli tunnetaan purukumien "ei aiheuta reikiintymistä" -merkinnöistä. Harva tietää, että sen tarina hampaiden suojaajana on suomalainen: yksi maailman siteeratuimmista ksylitolitutkimuksista tehtiin Turussa jo 1970-luvulla. Ksylitoli on myös yksi Salutemin hammastahnojen keskeisistä ainesosista.
Mikä ksylitoli on?
Ksylitoli on sokerialkoholi (polyoli), jota esiintyy luonnostaan pieninä määrinä muun muassa koivussa sekä monissa marjoissa, hedelmissä ja vihanneksissa. Makeutusaineena käytetty ksylitoli valmistetaan yleensä koivun tai muun kasviperäisen raaka-aineen ksylaanista. Se maistuu suussa yhtä makealta kuin tavallinen sokeri, mutta suun bakteerit eivät pysty hyödyntämään sitä energianlähteenä samalla tavalla kuin sokeria.
Miten ksylitoli suojaa hampaita?
Reikiintymistä aiheuttavat bakteerit, erityisesti Streptococcus mutans, käyttävät sokeria energianlähteenä ja tuottavat samalla happoa, joka syövyttää hampaan kiillettä. Ksylitoli häiritsee tätä prosessia kahdella tavalla: se häiritsee bakteerien fosfotransferaasijärjestelmää (PTS), jonka kautta ne normaalisti ottavat sokeria sisäänsä, ja kun ksylitolia kertyy bakteerisolun sisään, siitä tulee solulle myrkyllistä. Tämä yhdistelmä sekä estää haponmuodostusta että heikentää bakteerien elinkykyä. Tutkimusten mukaan vaikutus on myös valikoiva: ksylitoli vähentää nimenomaan haitallisten, reikiintymistä aiheuttavien streptokokkien määrää syljessä ilman, että se vaikuttaisi yhtä lailla suun hyödyllisiin bakteerikantoihin, jotka eivät pysty hyödyntämään ksylitolia.
Turun yliopiston läpimurto
Ksylitolin tarina hammashoidossa alkoi yllättäen: professori Kauko K. Mäkinen ja hammaslääketieteen tutkija Arje Scheinin halusivat 1969 alkaen selvittää, oliko ksylitoli mahdollisesti haitallista hampaille. Vuosina 1970–1971 toteutetussa kaksivuotisessa tutkimuksessa 115 koehenkilöä jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi sai ruokavalionsa makeutusaineeksi sakkaroosia (tavallista sokeria), toinen fruktoosia ja kolmas ksylitolia. Tulos yllätti tutkijaryhmän: kahden vuoden aikana reikiintymislisäys (DMFS-pisteinä mitattuna) oli sakkaroosiryhmässä 7,2 pintaa ja fruktoosiryhmässä 3,8 pintaa, mutta ksylitoliryhmässä käytännössä 0,0 pintaa - ero sakkaroosiryhmään oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < 0,005). Tutkimus julkaistiin vuonna 1976 nimellä "Turku sugar studies" ja siitä tuli yksi maailman siteeratuimmista ksylitolitutkimuksista.
Myöhempi tutkimus on vahvistanut saman perusmekanismin toimivan myös hammastahnassa: esimerkiksi 25 % ksylitolia sisältävällä hammastahnalla tehdyssä kaksivuotisessa seurantatutkimuksessa lasten S. mutans -bakteerien esiintyvyys laski 72,6 %:sta 53,5 %:iin kahdesti päivässä tapahtuneen harjauksen myötä (p = 0,002). On hyvä huomata, että tässä tutkimuksessa käytetty ksylitolipitoisuus oli huomattavasti korkeampi kuin tavallisessa arkikäytön hammastahnassa - mekanismi on sama, mutta tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä kaikkiin pitoisuuksiin.
Miksi ksylitoli on osa Salutemin tahnoja?
Salutemin hammastahnat - sekä kosteuttava fluorihammastahna, fluoriton hammastahna että lasten erikoishammastahna - sisältävät kaikki 9,9 % ksylitolia. Kosteuttavassa fluorihammastahnassa ksylitoli esiintyy samassa koostumuksessa fluorin (1450 ppm) kanssa, ja tutkimusnäyttö tukee juuri tätä yhdistelmää: fluorin ja ksylitolin on havaittu yhdessä vähentävän S. mutans -bakteerien määrää lyhyellä aikavälillä sekä parantavan reikiintymislukuja kolmen vuoden käytön jälkeen paremmin kuin kumpikaan yksinään.
Lähteet
Scheinin A, Mäkinen KK, Ylitalo K. "Turku sugar studies V. Final report on the effect of sucrose, fructose and xylitol diets on the caries incidence in man." Acta Odontologica Scandinavica, 1976;34:179–216. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/795260/
"A prospective longitudinal cohort study of the effectiveness of 25% xylitol toothpaste on mutans streptococci in high caries-risk young children." https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37668463/
"Oral hygiene agents at work: effects on Streptococcus mutans and caries risk." Frontiers in Cellular and Infection Microbiology, 2026. https://www.frontiersin.org/journals/cellular-and-infection-microbiology/articles/10.3389/fcimb.2026.1768512/full